Pitäisköhän tännekin päivitellä 2 kuukauden tauon jälkeen taas jotain.. Mulla loppuu vuorokaudesta tunnit ja viikosta päivät tällä hetkellä, joten on blogin päivittely vähän jäänyt. Nerolle kuuluu kuitenkin ihan hyvää ja ihan entiseen malliin on harrastettu ja touhuttu.
Frisbee touhut on jäänyt nyt tauolle suurimmaksi osaksi. Pitkään aikaan ei olla fribailtu, mutta voishan sitä vielä harrastella ennen lumien tuloa. Kesällä kuitenkin käytiin frisbeetä heittelemässä useamman kerran viikossa, lähes tulkoon joka viikko, joten nyt ollaan vähän vähennetty syksyn tullessa.
Agilityn saralta on tapahtunut pieni muutos, nimittäin ryhmät vaihtuivat ja uusi kausi alkoi tällä viikolla. Meillä on nykyisin ohjatut treenit perjantaisin klo 18-19. Samat koirakot meidän ryhmässä, mutta eri kouluttaja sekä ollaan siirrytty valmistava -tasolta perusteet -tasolle. Ekat treenit oli siis nyt tämän viikon perjantaina ja tehtiin pientä rataa, jossa kouluttaja näki vähän missä mennään. Kaksi ekaa rataa sujui meiltä tosi hyvin, vikassa tuli muutamia erimielisyyksiä suunnasta sekä N päätti käydä kesken radan moikkaamassa koirakaveria kentän laidalla. Kouluttaja vaikutti kyllä tosi mukavalta ja uskon, että päästään tälläkin kaudella taas kehittymään. Ollaan myös käyty itsenäisesti hallilla treenamassa aina kun vaan on ehditty. Nyt on kaikki esteet käyty läpi ja oikeastaan kaikki muut sujuu melko hyvin paitsi kepeissä on vielä paaaljon hommaa sekä aan kontaktit vaatii vielä hommia.
Eilen meillä oli siis ohjatut aksatreenit. Edellisellä viikolla oltiin puhuttu, että tehdään keppejä ja niitä oli siis vuorossa. Keppejä ollaan Neron kanssa kerran Lotan opastuksella kokeiltu, mutta ei kunnolla olla niitä tehty. Käytettiin ohjureita ja alkuun Nero juoksi vaan koko keppien ohi kunnes tajusi että pitäisi sinne ohjurien sekaan mennä. Muutaman kerran se joko alitti tai ylitti ohjurit, mutta välillä teki täysin oikein. Treeniä, treeniä.
Toisena tehtävänä oli pieni ratatehtävä. Vähän ohjauskuvioiden käyntiä taas. Nero oli alkuun ihan täpinöissään ja korvat tipahti matkalla, kun se viiletti vaan eteenpäin tietämättä edes mitä piti tehdä. Muutaman kerran jälkeen N muisti ottaa korvat mukaan ja sitten homma sujuikin jo ihan hyvin, jos ei lasketa sitä että tämä ohjaaja on aina joko liian ajoissa tai myöhässä ohjaustensa kanssa... :D Hyvä mieli jäi näistä treeneistä ja tällä viikolla olisi vielä tarkoitus joku päivä mennä itsenäisesti hallille treenaamaan.
Nyt on kiekkoesittelyn vuoro eli kerron mitkä kiekot meillä on käytössä. Tosiaan paria kiekkoa kokeiltiin alkuun ja ne todettiin huonoiksi, mutta nyt ollaan löydetty meille sopivat kiekot. Käytössä siis kahdet eri kiekot, toiset kevyempiä ja toiset painavempia.
Tämä on siis meidän kevyempi kiekko, näitä meillä on oransseina ja keltaisina. Tosi kevyt heittää eli voimaa ei juurikaan tarvita. Tämä kiekko on paras, kun ei tuule vaan on melko tyyntä, sillä lähtee herkästi tuulen mukaan. Meillä kestäneet ihan hyvin ja kun muistaa huoltaa niin pysyvät hyvinä. Lommoja tähän nimittäin saattaa tulla, sillä tämä on ihan kovaa muovia eli ei sellaista pehmeää ja taipuisaa. Hintaa ei tälle tule kuin 4,90€, eli halpa, mutta hyväksi me ainakin todettu.
Tämä on meidän painavampi kiekko ja näitä meillä on mustina. Tästä kiekosta löytyy painoa jonkin verran eli toimii hyvin tuulisemmillakin säällä. Heittäessä huomaa kyllä selvästi eron tämän ja Chomperin välillä, tämän heittämisessä tarvitsee voimaakin ihan eri tavalla. Tämä on hieman pehmeämpää muovia ja onkin mukava koiran suussa taipuvuutensa ansiosta. Hintaa tälle tulee 12,90€ eli hieman enemmän kuin tuolle kevyemmälle. Nämä kiekot tosin ehkä vähän laadukkaampia kuin nuo kevyet Chomperit.
Näillä kiekoilla mennään ja meillä toimineet molemmat tosi hyvin. Ja kuten alussa mainitsinkin niin oli meillä ennen näitä pari kiekkoa, jotka kuitenkin todettiin huonoiksi. Toista me ei itse asiassa edes hirveästi käytetty ja toinen olisi muuten varmaan ollut hyvä, mutta värinä oli glow eli läpinäkyvä, joten Nero ei sitä oikein ikinä saanut kiinni, sillä se ei näkynyt kunnolla. Joten glow ei ole ehkä ihan paras värivalinta kiekkoja hankkiessa.
Nyt tosiaan elokuun tultua on alkanut meillä taas aksatreenit. Heinäkuu pidettiin vähän lomaa kaikesta, paitsi frisbeestä. Ja tosiaan tänäänhän meillä olisi ollut frisbeenäytös Kouvolassa, johon me niin kovin treenattiin, mutta ilmoista ei voi ikinä tietää ja nyt vettä tuleekin sen verran ettei lähdetty sinne liukastelemaan.
Maanantaina oli meillä siis pitkästä aikaa agility. Oli tarkoitus käydä heinäkuussa jonkin kerran itsekseen, mutta se vähän jäi, joten meillä oli siis ihan koko heinäkuu lomaa aksasta. Treenit oli meillä ulkokentällä, jossa meillä usein menee aina vähän miten menee, mutta tällä kertaa Nero oli tosi hienosti eikä niinkään riekkunut mitään ylimääräistä. Tehtiin pientä ratatehtävää, joka sujuikin ihan mukavasti. Sisällä meillä oli toinen tehtävä, itsenäisesti puomin ottoa. Pari kertaa tehtiin ratatehtävä ja kerran kävin Neron kanssa yksin ottamassa puomia. Loppuun vielä kouluttajan kanssa katsottiin puomi, että miten sujuu. Nero yllätti mut ihan totaalisesti! Teki puomin vauhdilla ja kontaktit onnistui tosi hyvin, on se vaan hieno.♥ Yhden kerran Nero tuli alas puomilta, kun välillä vauhtia oli vähän liikaakin ja ei vielä tasapaino ihan sellaiseen menoon riittänyt. Mitään ei kuitenkaan käynyt ja rohkeana poikana N ei sitä myöskään säikähtänyt. Kaikin puolin onnistuneet treenit, tästä on hyvä taas jatkaa.
No niin, nyt olisi tulosten aika. Paljon saatiin osallistujia ja ehdotitte kivoja postausideoita, joista suurimmat osat tulevat varmasti toteutumaan. Päätin valita linkkaamistanne blogeista viisi parasta. Valinnan vaikeus oli suuri, sillä kaikki blogit olivat hyviä, oli vanhoja tuttuja sekä uusia tuttavuuksia. Parhaat viisi oli kuitenkin valittava ja tässä ne tulevat, Linkkaa blogisi TOP 5 (täysin satunnaisessa järjestyksessä):
"Blogi käsittelee kolmen saksanpaimenkoiran joista yksi on pentu, harrastuksia (toko, jälki), kokeita ja ihan arkea. Kirjoittelen avoimesti ongelmista, epäonnistumisista ja onnistumisista. Toisinaan myös erilaisia videoita."
+ siisti, kesäinen ulkoasu
+ postauksia usein ja teksti selkeää
+ laadukkaita isoja kuvia
+ perusteellisesti kerrottu treeneistä sekä ihan perus arkipostauksiakin
"Blogimme kertoo lähinnä kahden oman koirani elämästä treeneissä, kisakentillä sekä kotona arjessa. Ledi on vielä vasta 10vk ikäinen belgianpaimenkoira tervueren, jonka kanssa vasta tutustutaan tähän suureen ihmeelliseen maailmaan. Ledistä miun on tarkoitus kouluttaa itselleni pk-puolelle, agilityyn sekä tokoon kisakoira minkä kanssa harrastaa aktiivisesti ja tavoitteellisesti monissa erinlaisissa lajeissa. Toinen koirani on jo 5v papillon narttu Siru. Sirun kanssa ollaan suoritettu BH-koe hyväksytysti viime vuonna, sekä kisaamme agilityssä ja tokossa. Lisäksi blogissa pyörii joskus myös laumamme muut viisi hurttaa. Ja ohjaajana toimii 15v aktiivinen koiraharrastaja Pohjois-Pohjanmaalta. Blogi on kokonaisuudessaan aika harrastus-ja kuvapainotteinen."
"Australiankelpie kaksikon menoa treenikentillä. Lajivalikoimaa laidasta laitaan, etenkin tokoon ollaan erittäin koukussa. Lisäksi agiliidellään, paimennetaan ja etsitään ukkoja metsästä. Vauhtia ei ainakaan puutu."
+ kiva ulkoasu
+ paljon treenipostauksia, jotka kuvailtu hyvin
+ selkeää luettavaa
+ postauksissa paljon isoja ja hyvälaatuisia kuvia
"Neljän sekarotuisen paimenristeytyksen blogi, jossa pääpaino on agilityssä. Tällä hetkellä postaukset täyttyvät myös pennuntuoksuisista päivistä kun pentulaatikossa kasvaa kaksi uutta kasvattia."
+ siisti ulkoasu
+ postauksia usein
+ paljon suuria laadukkaita kuvia
+ kerrottu tarkasti niin treeneistä kuin arjestakin
+ paljon agilitya ja tällä hetkellä myös ihania pentuja
Neron kanssa käytiin melko useinkin koirapuistossa sen ollessa vielä pentu. Siellä oli turvallista harjoitella luoksetuloa ja vapaana oloa, sillä meillä ei ole aidattua kotipihaa. Nerolla kun on pientä karkailu ongelmaa joskus ollut. Monesti meidän sinne mennessä ei siellä ikinä ketään ollut, mikä oli harjoittelun kannalta hyvä. Kun vapaana olo ihan metsässä alkoi sujua, jäi puistoilu meiltä hetkeksi kokonaan pois. Neron ollessa vähän vanhempi, sovittiin muutamia kertoja joidenkin tuttujen kanssa koiratreffit puistoon ja koirat sai siinä sitten telmiä. Ja tällä tavoin tulee nykyäänkin puistoiltua. Mutta pienen välikohtauksen jälkeen ei olla hirveästi enää puistoiltu vieraiden koirien kanssa.
Meidän läheisen koirapuiston käyttäjät ovat pääosin toisilleen melko tuttuja, joten koiratkin tuntevat toisensa. Kuitenkin kun sinne ilmaantuu joku uusi koira, etenkin nuori uros kahden vanhemman uroksen ja yhden nartun sekaan, ei tulos ole välttämättä kovin hyvä. Me Neron kanssa kerran siis päätettiin lähteä puistoon katsomaan saataisko kaveria. Isojen puolella oli kaksi urosta ja yksi narttu. Nero tosiaan oli huomattavasti nuorempi kuin nämä kaksi muuta urosta ja joutuikin heti silmätikuksi. Toinen uroksista alkoi jahtaamaan Neroa ja ahdisti tämän koko ajan aidan ja itsensä väliin. Sitten täysin varoittamatta koira hyökkäsi ja seuraavassa hetkessä Nero makasikin jo kyljellään maassa ja tämä toinen uros oli sen päällä hampaat kurkussa kiinni. Saimme omistajan kanssa koiran irti Nerosta ja lähdettiin hyvin vikkelään pois puistosta. Mitään vammoja ei tullut, onneksi on paksu karvapeite, mutta tosi paljon säikähdettiin sekä koira että minä. Ja vielä selvennykseksi, tämä kimppuun käynyt uros ei ollut omistajan mukaan koskaan ennen tehnyt mitään vastaavaa tai ollut kellekkään toiselle koiralle agressiivinen. Me tultiin kuitenkin vasta viimoisena paikalle, kun muut koirat olivat jo olleet puistossa pidempään. Nero taisi meidän puistoon tullessa kiinnostua liikaa nartusta ja vanhempi uros päätti näyttää ettei se ole sopivaa. Onneksi ei mitään pahempaa sattunut. Tässä taas hyvä esimerkki siitä, kuinka ollaan eläinten kanssa tekemisissä ja ikinä ei voi tietää mitä tapahtuu.
"Koirafrisbee on hauska ja vauhdikas laji, joka nopeasti imaisee niin heittäjän kuin koirankin mukaan. Yksi heittelee takapihalla koiran iloksi ja toinen harjoittelee kisoja varten monia kertoja viikoissa. Kuitenkin kaikille on yhteistä, että frisbee on hauskaa ja miellyttävää, niin koiralle kuin ohjaajallekin. Lajina koirafrisbee on monipuolinen ja tekemistä löytyy niin pitkien heittojen, tarkkuutta vaativien tehtävien kuin temppuilunkin väliltä." - Suomen Frisbeekoirat ry
Me päädyttiin tämän lajin pariin myöhäis syksystä 2015. Laji oli täysin uusi itselleni enkä oikein edes muista mistä idea harrastamiseen lähti. Etsinnässä oli joku vauhdikkaampi laji kuin tottistelu, sillä agilityn pariinkaan ei oltu vielä päästy. Netistä rupesin tutkiskelemaan asioita ja katsoin paljon erilaisia opetusvideoita. Parit kiekotkin tilasin ja tarkoituksena oli videoiden ohjeilla ruveta kotona treenailemaan. Kuitenkin Suomen Frisbeekoirien nettisivuilta tutkaillessani kiekkovertailuja, bongasin sieltä aluetoiminta välilehden. Sieltä luin, että täällä Lappeenrannassa järjestetään ohjattuja treenejä. Laitoin sähköpostia Jasminille ja meidät toivotettiin tervetulleiksi lain pariin ja siitä kaikki alkoi.
Perusalkeita saatiin silloin syksyn ja talven aikana kuntoon ja nyt keväällä päästiin taas jatkamaan. Ahkerasti tulikin keväällä treenattua ja se tuotti tulosta, Nero oppi hyppäämään kiekon perään oikeaaseen aikaan ja omat heitot paranivat. Myös hankittiin uudet paremmat kiekot ja homma alkoi sujua. Pikku hiljaa meidän lajiksemme alkoi muovautua freestyle ja sillä linjalla mennään.
Nykyään me osataan jo melko monta erilaista temppua ja lisää opitaan koko ajan. Uusia heittotekniikoita alettiin just treenaamaan ja pidemmätkin heitot on alkaneet sujua itseltäni. Ennen kiekko tosiaan lähti aina kaartumaan sivulle ja heitot oli monesti liian korkeita, nykyään pääosin jos heitto epäonnistuu johtuu se liian matalasta heitosta. Mokia teen toki paljon vieläkin eikä me mitään mestareita olla, mutta hyvään suuntaan ollaan menossa. Ja kuten tiedätte on meillä jo eka frisbeenäytöskin tiedossa, ensi kesänä sitten ehkä uskalletaan jo osallistua joihinkin kisoihin. Jos olisin tosiaan silloin alussa alkanut yksin kotona treenaamaan, ei me oltaisi nyt tässä pisteessä. Kiitokset kuuluukin meidän kouluttajalle, Jasminille, joka on auttanut monet ongelmat ratkaisemaan. Ollaan onnekkaita, kun täällä järjestetään ohjattuja treenejä. Koirafrisbee on monipuolinen ja hauska laji, jota ehdottomasti kannattaa kokeilla!
Loppuun vielä video meidän toissa päiväisistä fribailuista, kun käytiin taas kentällä heittotekniikoita treenaamassa. Heinäkuussa ei meillä ole ollenkaan ohjattuja treenejä, ei frisbeessä eikä agilityssa. Frisbeetä on kuitenkin treenattava itsenäisesti näytöstä varten. Enää alle kuukausi, apua!
Nyt olisi aika linkitellä taas blogeja, joista parhaat pääsevät arvosteltaviksi! Aikaa on 16.7 asti ja osallistuaksesi täytyy sinun olla blogin rekistöröitynyt lukija. Jätä siis kommenttiboksiin blogisi linkki kera kuvauksen ja yhden postaustoiveen.
Oltiin 22.6 meidän ensimmäisissä agilitykisoissa Kouvolassa. Kisat oli ihan möllikisat ja me mentiin supermöllirata eli mölliradasta vielä helpompi versio. Radalla oli 11 estettä, hyppyesteitä ja putkia. Lotta meni Bean kanssa myös supermölliradan, joten tutustuttiin rataan yhdessä niin sain muutamia vinkkejä. Rata oli melko helppo ja jännitin ihan turhaan. Me tehtiin Neron kanssa nolla, ihanneaika tosin ylittyi 0,44 sekunnilla. Ihan hyvin ekoiksi kisoiksi! Mielellään mentäisiin nyt tämän vuoden puolella uudestaankin, jos lähellä olisi jotain tarpeeksi helppoja kisoja meille. Nero käyttäytyi oikein mallikkaasti radalla ja kisapaikalla yleensäkin, jos nyt ei pientä vetämistä lasketa. Treeneissä jos ollaan ulkokentällä, N tuppaa vähän ruveta pöllöilemään, mutta tuolla se teki kyllä ihan parhaansa. Tuo koira onkin ihana mätsäreissä, kisoissa yms. kun se ei turhia pulttaile. Nero on paras.♥
Elokuun frisbeenäytös lähestyy jo uhkaavasti ja meillä on kaikki vielä ihan kesken. Nyt pitäisi heinäkuussa treenaus tahtia ehkä hieman kiristää, sillä tällä hetkellä jäänyt ihan liian vähäiseksi. Heinäkuussa ei meillä ole ollenkaan ohjattua agilitya eikä muutenkaan ehditä oikein hallilla käydä, joten voidaan keskittyä fribailuun.
Nyt on pari päivää ollut vaan pelkkää vesisadetta, mutta ei annettu sen haitata ja mentiin kentälle harjoittelemaan uusia heittoja ketkäs muutkaan opastamassa kuin Jasmin ja Domi. Pääosin oli siis tarkoituksena katsoa muutamia uusia heittoja ja Nero oli mukana vaan että näen miten heittolinjaa pitäisi korjata, kun mitään ihan kunnon frisbee treenejä ei oikein voi märällä liukkaalla nurmikolla pitää.
Tässä heitot jotka ollaan tähän mennessä käyty:
Backhand eli rystysheitto.
Roller eli heitto, jossa kiekko vierii maata pitkin.
Forehand eli kämmenheitto.
Hammer eli sama ote kuin forehand -heitossa, mutta kiekko heitetään toisinpäin yläkautta.
Floater eli pyöräytetään paikoillaan ja nostetaan hieman ylöspäin.
Butterfly eli heitto jossa kiekko pyöräytetään akselinsa ympäri vaakatasossa kohti maata.
Kahden käden heitto eli otetaan kiekko molempien käsien väliin ja pyöräytetään ylöspäin paikoillaan.
Noita nyt aletaan kunnolla treenailemaan niin päästään niitä hyödyntämään meidän temppuiluissa sitten elokuussa. Hyvin Nero osasi noista jo koppejakin nappailla, itsellä on taas vaan hirveästi harjoiteltavaa. Itse kiekkoilut sujuivat tänään tosi hyvin, mutta muuten Nerolla olikin vähän pöllöilypäivä. Ja saldona oli yksi hajonnut frisbee (joka ei edes ollut meidän), toinen lommoille mennyt frisbee (tämäkään ei ollut meidän), sisältä mutainen ja märkä auto (joku auspai kiipeili etupenkille ilman lupaa) sekä multaa massu täynnä. Multa maistuu vaan niin hyvälle ja toisten tavarat on vaan niin paljon kivempia kun omat, ainakin Neron mielestä.
Tänään suunnattiin hallille jo aamulla klo 9. Tehtiin valmiilta radalta pieniä sovellettuja rata pätkiä. Yksittäisenä otettiin rengasta ja muuri kuului rataan, jota tehtiin. Muut esteet joita mentiin olikin sitten ihan tavallisia hyppyesteitä ja putkia. Treenit sujui vaihtelevasti, välillä hyvin ja välillä sanoisinko hyvin huonosti. Nero jaksoi alkuun tosi hyvin, mutta loppua kohden alkoi vauhti hiipua. Hallissa tulee näin painostavilla ilmoilla ja helteillä tosi painostava ilma, joten kuumuus kyllä tuolla turkilla alkaa aika nopeasti painaa päälle. Kamera on huono, joten kuvatkin sen mukaisia.
mihin oonkaan taas lupautunut.. Jasminin pyynnöstä suostuin lähtemään mukaan 6.8 Kouvolaan johonkin koiratapahtumaan fribailemaan. Jasmin ja Domi tekee hienon näytöksen siellä ja me Neron kanssa yritetään räpiköidä läpi jonkunlaisesta pikku näytöksestä. Toivotaan, että koiruus edes jollain tavalla kestää häiriötä ja malttaa kuunnella. Jasmin on siis kasannut meille pienen koreografian tempuista, jotka osataan. Vähän jännittää, mutta onneksi on vielä aikaa treenata. Ja joo eihän se mikään iso tapahtuma tai vakava juttu ole, mutta kun oon tällanen jännittäjä niin minkäs sille mahtaa..
Tänään alettiin jo tätä meidän koreografiaa käymään läpi. Siinä on ihan perus juttuja, jotka meillä on jo ihan suht hyvin hallussa. Oman heittokäden kun vielä saisi kuntoon, niin hyvä tulisi. Aloitetaan jalkojen välistä pujottelulla, josta roller heitto eteen. Sen jälkeen jalan yli koppaukset molempiin suuntiin, josta Nero tulee luokse ja pyörii ensin toiseen suuntaan ja siitä koppi ja sitten toiseen suuntaan ja siitä koppi ja siitä taisi tulla sitten vähän pidempi heitto eteen. Tässä nyt oli vaan vähän alustavaa runkoa, joka tulee varmaan vielä muuttumaan riippuen siitä miten sujuu. Noita juttuja kuitenkin tänään käytiin ja ihan kivasti meni. Tosiaan se jarruttava tekijä tässä olen minä itse huonoine heittoineni, mutta opettelemassahan tässä vasta ollaan.
Pikku hiljaa alkaa kuitenkin koirafrisbee tuntua omalta lajilta yhä vaan enemmän. Nyt kun ollaan alettu niistä ihan alkeisjutuista viimein päästä eteenpäin ja alkaa temppuiluita ja vauhtia sekä PALJON opittavaa tulla lisää, niin on myös mielenkiinto kasvanut hurjasti. Näinhän se taitaa joka lajissa olla. Nerokin on selvästi vauhdikkaampi nykyään. Pakkohan se on myöntää, että kyllä se välillä melko tylsää oli niin koiralla kun ohjaajallakin vaan paikallaan kädestä kopitella. Pidemmät heitot ja temput pitää molempien mielenkiintoa yllä. Niin kiva laji, suosittelen!♥
Ei ole meistä vähään aikaan mitään kuulunut, mutta eipä meille mitään ihmeempiä ole tapahtunutkaan. Itse olin nyt heti kesäloman alussa viikon Simpeleellä (https://www.youtube.com/watch?v=idX7kdGrU6A), mutta nyt olen sieltä palannut ja ollaan päästy taas Neron kanssa treenaamaan. Hallilla käytiin viikonloppuna ihan itsenäisesti puuhailemassa ja kyllä huomasi ettei koira ollut viikkoon tehnyt mitään. Tänään oli meillä ohjatut aksatreenit ja päästiinkin ihan kunnolla tekemään erilaisia tehtäviä, sillä kaikki kolme kouluttajaa olivat paikalla. Ekaa kertaa päästiin kokeilemaan puomia, jonka N meni niin vauhdikkaasti että ihan hirvitti ettei se putoa, vaikka puomi olikin madallettu. Tehtiin myös putkeen lähetystä vaikeammista kulmista sekä pientä rata pätkää, jossa oli mukana muuri. Muuria ei oltu ikinä menty, mutta Nero meni sen kuin mikäkin liitomakkara. Hyvin menneet treenit takana ja hyvillä mielin saa olla taas kuinka ihana tuo koira onkaan.♥
Tässä vähän nyt listaa, millä mallilla esteet alkaa olemaan:
Hyppyeste:
Rimaa voi nostaa jo maksi korkeuksiin (pääosin kuitenkin pidetään matalalla). Ei siis ole ainakaan vielä keksinyt esteen alitusta. Hirveän hyvin ei Nero vielä itse hyppyjä hae vaan aikalailla saan aina mennä melko lähelle ohjaamaan.
Okseri:
Ei ole ollut hirveästi käytössä paitsi hyppytekniikkaa tehdessä, onnistuu samalla tavalla kuin tavalliset hyppyesteetkin.
Rengas:
Välillä sujuu, välillä ei. Pääosin Nero menee aina renkaasta läpi, mutta joskus se saa pöljänä päähänsä että voisikin mennä renkaan viereisestä pikku raosta. Rengas ei kuitenkaan pelota ja se on oikeastaan aina ihan rohkeasti uskaltanut mennä sen. Pääosin pidetään matalana, mutta myös korkeampanakin onnistuu.
Muuri:
Tänään ekaa kertaa kokeiltiin ja Nero oikein liiti sen yli hienosti ilmavaralla (liitomakkara). Ensin koitettiin matalana, mutta kun sujui niin korotettiin. Muurissa ei siis mitään ongelmaa.
Pituushyppy:
Ei olla menty.
Kepit:
Kerran otettu verkoilla, eli ei vielä hallussa.
Putki:
Putki ongelmista ollaan päästy ja nyt sujuu sekä suora että kaareva. Suora menee oikein vauhdilla, kaarevassa ei oikein uskalla vielä hirmu lujaa mennä paitsi jos sille päälle sattuu. Myös putkeen lähetykset vaikeammista kulmista onnistuu melko hyvin, välillä toki Nero keksiikin hypätä putken yli..
Pussi:
"LEMPPARI!!!" Kerran kun uskalsi niin tästä esteestä muodostui ihan paras. Vauhdilla vaan pussiin, hyvä kun malttaa edes odottaa lupaa, että milloin saa mennä.
A-este:
Ei olla menty paitsi kerran Nero vahingossa eksyi väärälle esteelle ja ihan hyvin se sen osasi.. :D Tähän ehkä saatetaan ottaa käyttöön juoksukontaktit, mutta katsotaan. Keinu:
Ei olla kokonaan menty. Vielä käytetään siis pöytää apuna. Keinu ei ole ikinä Neroa pelottanut vaan se menee sen ihan innoissaan ja vauhdilla. Välillä kyllä katson tuon rämäpään menoa ihan kauhulla. Keinulle tarkoituksena opettaa pysähdyskontaktit. Puomi:
Tänään ekaa kertaa ja Nero meni kuin vanha tekijä. Juoksi ihan täysiä ja jopa kontaktitkin onnistui jotenkuten. Tässä siis myös tarkoitus käyttää pysähdyskontaktia.
Me käytiin tänään kokeilemassa ihan uutta lajia, nimittäin skeittausta rampeilla. En ole itse ikinä osannut skeitata, mutta näköjään koira on taitavampi kuin omistajansa. Jasmin ja Domi näytti meille mallia ja Nero teki perässä. Ei se ainakaan lautaa pelännyt, oppi laittamaan etutassut laudalle ja muutaman kerran potkaisi vauhtiakin. Kaikkea pitää kokeilla! Ehkä vielä joku päivä Nero on yhtä taitava kuin Domi. Saatiin tosi kivoja kuvia, niistä kiitokset Jasminille. Nero näyttää kuvissa ihan oikealta skeittarilta, kun on graffitit ja kaikki taustalla!
